Lähtö lähestyy

Jee! Tanskasta tuli sähköposti ja sain tietää enemmän kaikesta! Työssäoppimispaikkani on erityskoululla 6-11 -vuotiaiden ryhmässä, missä on enimmäkseen oppilaita, joilla on fyysinen vamma. Odotan innolla mitä tuleman pitää! Asumme luokkalaiseni kanssa opiskelija-asuntolassa, mikä ainakin Google Mapsin perusteella näytti kivalta ja asuttavalta. 

Lähtö lähestyy hurjaa vauhtia ja vielä pitäisi tehdä vaikka mitä! Pari koulutehtävää pitäisi tehdä, pakata ja hoitaa asioita. Voin vaikka lyödä vetoa, että illalla kiinnostus näihin herää ihan hupsheijakkaa ja nukkumaan malttaa mennä vasta pikkutunneilla.

Kaikista vaikeinta on pakkaaminen. Minulla ei ole nimittäin mitään haisua, miten Köpiksessä kannattaisi pukeutua. Vaikka siellä on lämpimämpää kuin Suomessa, niin sadetta kuulemma riittää. Mutta silti, oikeiden vaatteiden ja kenkien valitseminen on vaikeaa!

Pakkaamista vaikeuttaa varsinkin hoitokoira Nami, kun pentu päätti vallata matkalaukkuni. En raaski ajaa pois, kun on niin söpö!

Huomenna lähden Helsinkiin yöbussilla ja sunnuntaina aamulla lähtee lento! Kohta alkaa jo vähän jännittämään, hyvällä tavalla!